Rytmihäiriöt vaivaavat kaiken ikäisiä. Vakavia häiriöitä esiintyy kuitenkin yleisemmin ikäihmisillä. Rytmihäiriöt voidaan karkeasti jakaa kahteen luokkaan. Takykardia tarkoittaa sydämen tiheälyöntisyyttä ja bradykardia vastaavasti sydämen harvalyöntisyyttä. Takykardiat voidaan jakaa eteis- ja kammioperäisiin, joista erityisesti jälkimmäiset voivat olla vaarallisia.Nuorilla tykytystuntemuksena oirehtivat nopeat rytmihäiriöt harvoin johtuvat rakenneviasta. Kyse on tällöin sydämen sähköisen toiminnan häiriöstä. Vanhemmilla ihmisillä taustalla on usein sydänsairauteen liittyvien rakenteellisten muutosten mahdollistamat rytmihäiriörakenteet.Harvalyöntisyyden voi aiheuttaa sydämen omana tahdistimena toimivan sinussolmukkeen toimintahäiriö tai häiriöt johtoratajärjestelmässä. Tällöin rytmi voi olla riittämätön aivoverenkierron ylläpitämiseen, mikä saattaa ilmetä äkillisenä huimauksena tai tajunnan menetyksenä.Sydänfilmi kertoo rytmihäiriön laadunOsa rytmihäiriöistä on vaarattomia eivätkä ne välttämättä vaadi mitään hoitoa. Jatkotutkimusten ja hoidon tarpeen arvioimiseksi vaivojen syy kannattaa kuitenkin aina käydä tarkistuttamassa lääkärissä.Asiantunteva lääkäri voi yleensä tehdä alustavan diagnoosin haastattelun perusteella. Tarkempaa diagnoosia tehtäessä keskeisintä on rytmihäiriötuntemuksen aikaisen sydänsähkökäyrän eli EKG:n rekisteröinti. Myös mahdolliset viitteet taustalla olevasta sydänsairaudesta tulee selvittää.  Takykardioissa voidaan käyttää tapauskohtaisesti lääkehoitoa tai katetriablaatiota. Vakavat kammioperäiset tiheälyöntisyyskohtaukset vaativat usein rytmihäiriötahdistimen asennuksen. Merkittävän hidaslyöntisyyden hoidossa tahdistimen asennus on yleensä ainoa hoitovaihtoehto.Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö– altistavina tekijöinä korkea ikä, kohonnut verenpaine, diabetes ja useat sydänsairaudet– lisää hoitamattomana kuolleisuutta ja altistaa mm. aivohalvaukselle ja sydämen vajaatoiminnalle – yli 70 prosentilla potilaista on todettavissa rakenteellinen sydänsairaus tai muu rytmihäiriölle altistava systeemisairaus– oireina sydämentykytystuntemus, väsymys, suorituskyvyn heikkeneminen, huimaus, rintakipu ja hengenahdistus – akuutti kohtaus hoidetaan yleensä sähköisellä rytminsiirrolla – jatkohoidossa käytetään lääkehoitoa tai katetriablaatiota– lisäksi arvioidaan aivohalvauksia estävän verenohennushoidon tarve.Lähde: www.kaypahoito.fiRytmihäiriö vai paniikkihäiriö?Paniikkihäiriöön liittyy yleisesti lisälyöntien tuntemusta ja sydämen tykytystä. Kun syke tihenee vähitellen ja tuntuu säännölliseltä, kyse ei ole yleensä varsinaisesta rytmihäiriöstä vaan kehon reaktiosta elimistön poikkeavaan tilaan. Oireiden taustalla voi olla esimerkiksi anemia, kuume, stressi tai paniikkihäiriö.Paniikkihäiriö on psyykkinen oireyhtymä, jolle ovat tyypillisiä toistuvat voimakkaat ahdistuneisuuskohtaukset. Harkinnan mukaan lääkäri voi määrätä lääkityksen paniikkihäiriökohtausten ehkäisemiseksi.